Vierailin eräänä aurinkoisena päivänä Maailmanpankin kirjastossa, josta löytyi mm. lista heidän projekteistaan Sambiassa 70-luvun alusta tähän päivään saakka. Projektien aiheita tarkastelemalla voi yleisluontoisesti seurata maan kehitysvaiheita 70-luvulta nykyaikaan.
70- luvulla ensimmäiset hankkeet käsittelivät pääsääntöisesti maan velkataakkaa ja julkisia menoja. 90-luvulta lähtien, monipuoluejärjestelmän synnyttyä ja kansainvälisten järjestöjen painostuksen alla uusi presidentti aloitti mittavan valtionlaitosten yksityistämiskampanjan, joka näkyy niin ikään Maailmanpankin hankelistalla 1992 lähtien. 1995 mittavan ulkomaanlainan anteeksiannon jälkeen listalta löytyy hankkeita koskien talouden elvyttämistä sekä yksityisen sektorin ja investointien edistämistä.
Vaikka maa on keskimääräisesti harvaan asuttu, kerääntyy väestöongelmat tiheään asuttuihin suurkaupunkeihin Lusakaan sekä Kuparivyöhykkeen kaupunkeihin. Suurkaupunkien asuinalueet on usein kaavoitettu hyvin paljon pienemmälle väestömäärälle, mitä alueilla nykyisin asuu. Koska julkisen infran rakentaminen laahaa muutenkin jäljessä, aikaansaa tämä mittavia ongelmia etenkin saniteettipuolella.
Toistuvia infra-aiheita koko tarkastelujaksolla ovat siten vesi- ja saniteettihuolto, kastelujärjestelmät, energiantuotanto, teiden- ja rautateiden kunto, tiedonsiirto- ja puhelinverkot sekä terveys- ja koulutussektorit. Sen sijaan listalta löytyi yllättävän vähän hankkeita koskien maan mineraali- sekä maataloussektoria.
Yllättävää oli niin ikään todeta, että kuivuuteen ja ilmastonmuutoksen liittyviä hankkeita löytyy listalta ainoastaan yksi kutakin. Myöskään gender –asioihin ei juuri ole panostettu. Tätä koskevia hankkeita on jopa peruutettu samoin kuin useampia energia- ja tiedonsiirtoverkosektorien yhteistyötä koskevia hankkeita. Jatkuvuuden lisäksi ongelmana täällä tuntuu olevan haluttomuus yhteistyöhän eri sektorien ja järjestöjen välillä. Tämä johtuu puolestaan edelleen politiikasta ja rahoitusriippuvuudesta. Omassa järjestössäni on parhaillaan käynnistymäisillään projekti, jossa rahoittaja on hankealuetta määritellessään nähnyt tarpeen eri osapuolten yhteistyön ja paikalliseverkostojen voimistamiselle.
Viimeaikaisemmista aiheista esiin nousevat uusina yrittäjyys, kilpailukyky, paikallisosaamisen vahvistaminen, biodiversiteetti (etenkin siementen osalta) sekä kansalaisjärjestöjen ja julkisen sektorin osallistuminen infrastruktuurin kehittämiseen. Löytyipä listalta myös hanke koskien sikainfluessaepidemiaan varautumisesta. Aihe on siis ainakin teoriatasolla saavuttanut maan, vaikka selvitystyö odottaakin vielä aloitusta.
Viimeisimpinä hankeaiheina on selvitys jatkuvuuden edistämisestä ja vahvistamisesta. Täällä kuulee valitettavan usein hankkeista, joiden päätyttyä hankekaudella hankittu arvokas tieto, kokemus ja verkostot tuntuvat raukeavan kuin savuna ilmaan. Osa mukana olleista paikallisista saattaa vielä yrittää jatkaa toiminnan kehittämistä ja verkostojen ylläpitämistä, mutta ilman varsinaista kokoavaa voimaa tai virallista fasilitaattoria saa paikallisverkosto harvemmin voimaannutettua itsensä pidemmällä tähtäyksellä.
Minna
No comments:
Post a Comment